lauantai 10. lokakuuta 2015

Tunnelmia viikon varrelta

 
Viikko sitten lauantaina kävimme isännän kanssa poimimassa tyrninmarjoja tuttavamme luona. Kuivasin osan marjoista, osan pakastin. Molemmilla tavoin säilöttynä marjojen C-vitamiini säilyy erinomaisen hyvin. 
Kotiin tullessa poikkesimme Linkankoskella. Helmi oli jätettävä kotiin marjanpoiminta reissulta, tuttavamme pihassa on pari isoa koristeallasta, niistä en olisi millään ilveellä saanut Helmiä pysymään pois! 
Seuraavana päivänä Helmi sitten pitikin huolen siitä, että emäntä huomioi myös häntä. Ahkerasti kantoi keppiä ja kutsui leikkiin puuhastellessani yrttimaalla.
Kerroinkin jo edellisessä värikollaasi haasteessa yrttien kuivaamisesta ja tekemästäni yrttikranssista. Kasvihuoneessa oli kesäisen lämmin sitoa laventelinippuja. Kuivaan niitä tuoksupusseja varten. Mäkimeiramit päätyivät tekemääni kranssiin. 
Yhden ison laventeliruukun toin huoneelle ja keittiön ikkunalla
olevalle yrttilaudalle nostin ruukkuihin persiljaa, rönsyminttua, sitruunamelissaa, ruohosipulia, basilikaa ja mäkimeiramia. Niistä riittää pitkälle myöhäissyksyyn tuoretta lautaselle pantavaa.
Aurinko laskee jo niin aikaisin, että sen säteet eivät enää ehdi valaisemaan "ilta-aurinkoterassia". 
Ennätin juuri ennen viikon ensimmäistä pakkasyötä keräämään ison kimpun auringonkukkia. Seuraavana aamuna auringonkukkapelto oli todella  surullisen näköinen!
  Samoin kuin viimeiset pihamaani hajuherneetkin!

Sienimetsään ei ole  tarvinnut viikolla lähteä, kuiva syksy on verottanut pahemman kerran sienisatoa. Olemme lenkeilleet Helmin kanssa ahkerasti jokiahteilla ja sänkipelloilla ennen kuin naapurin isäntä on ehtinyt ne kyntämään. 
Torstai-iltana lähtiessämme tavanmukaiselle lenkille huomasin Helmin käytöksestä, että kuumailmapallo on lähestymässä. Helmi kuulee sen jo paljon aikaisemmin kun pallo edes tulee näköpiiriimme. Helmi on pentuna säikähtänyt palloa pahemman kerran sen laskeutuessa kuusiaitamme takana olevalle pellolle. Siitä alkaen Helmi on aina ihan paniikissa pallon lentäessä läheltämme. Isäntä on muutamaan otteeseen soittanut kerhoon, jotta he laittaisivat kotisivuilleen lentopäivät, jotta voisimme pitää Helmin aina silloin sisällä tai lähteä jonnekkin hieman kauemmas. Se ei vaan ole jostain syystä heiltä onnistunut. Onneksi nyt saimme Helmin viel sisälle, ettei se paniikissa rynnännyt karkuun. Pisimmillään Helmi on ollut palloa karussa teillä tietämättömillä yli kaksi tuntia. Nyt pallo lensi taas aivan talomme päältä ja laskeutui läheiselle pellolle. Helmi oli paniikissa, tärisi kauttaaltaan, silmistäkin näki kuinka peloissaan se oli. Vielä aamulla lähtiessämme aamupostia hakemaan Helmi astui ulos ovesta varuillaan taivaalle tähyillen, josko pallo olisi taas tulossa! (ps tällä kertaa keskustelu lentäjän kanssa tuotti tulosta, hän lupasi laittaa tietoa tulevista lennoista, kiitos siitä hänelle)
Kolme pakkasyötä teki tehtävänsä, alhaisimmillaan käytiin -10 Celsiusasteessa. Ansarissa viimeiset tomaatit ja väritattaret (Persicaria tinctoria) paleltuivat. Kuvassa tumman sinivihreäksi muuttunut väritattaren lehti lepää tomaatin suojana. Onnekas yhteen sattuma oli, et Riihivillan Leena postasi juuri tekemästään värjäyskokeilusta jäätyneillä väritattarilla. Ehkäpä kaikkea ei ole viel menetetty! 
Myös tänään aurinko on hellinyt meitä. Iltapäivällä kuvasin peltotien varrella kukkivia kissankelloja. Toki kukkia oli yksittäin ja harvassa, mut jok'ikinen niistä ilahdutti:))
Kotipihalla syksyn viimeiset kukkijat, syysasterit (Aster novi-belgii) viel täydessä loistossaan kolmen pakkasyön jälkeenkin. Sain lähes 30 vuotta sitten muutaman taimen jo hyvin iäkkäältä mammalta, joten arvelen hänen kasvattaneen astereita omalla pihallaan arvatenkin 50 vuotta! Kyseessä siis vanha lajike, josta minulla ei ole sen parempaa tietoa, olisikin tosi mukava kuulla, josko joku teistä sattuisi sen tunnistamaan. 
Tämä syysasteripenkki on silmän iloni talven tuloon asti. Myöhäissyksyn kukkijana syysasteri ei joinakin vuosina edes ehdi kunnolla kukkaan ennen talventuloa. Onneksi se kestää hyvin myös leikkokukkana, joten edes marraskuussa ei tarvitse vielä kukkakaupassa piipahtaa;)

20 kommenttia:

  1. Auttaisiko Helmin pelkoon, jos joskus käytte yhdessä katsomassa palloa ja se saisi jonkin palkinnon tai myönteisen kokemuksen siitä. Em. Toiminta toimi rotikoihin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, eläimiä voi hyvinkin noin opettaa, samaa ehdotti myös lentäjä hänen kanssaan jutellessani. olen tullut siihen tulokseen, että Helmi pelkää ääntä, mikä syntyy täytettäessä palloa kuumalla ilmalla ja ilmaa vähennettäessä, koska sen ei edes tarvitse nähdä palloa, kun se joutuu paniikkiin. olen vuosia sitten perehtynyt eläinkouluttaja Tuire Kaimion oppeihin, minulla oli silloin ongelmia saada hevonen traikkuun (hevonen oli aiemmin laitettu pakolla ja siitä oli ilmeisesti tullut sille koppikammo). pitkällisen uudelleen opettelun seurauksena sain hevosen taas luottamaan ihmiseen ja se nousi vaivatta koppiin. tämä edellytti yli kolmekymmentä kopitusharjoitusta! Helmin paniikkireaktio on niin voimakas, etten usko muutaman kerran riittävän, ja ensimmäiset kerrat voisivat olla yhtä tuskaa Helmille, siksi ajattelen, et on vaan parempi välttää palloja...

      Poista
  2. Olikin kiva ja monipuolinen postaus!
    Tuo syysasteri on kyllä kaunis puska. Mulla on samantapainen, mutta itsekkään en parempaa nimeä tälle tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. postauksesta näemmä tulikin hieman "päiväkirjamainen". syysasteri on tavallaan melko vaatimaton pieninen kukkineen, pääsee myöhäisenä, hyvin hallaakin kestävänä kukkijana hyvin esille kun lähes kaikki muut jo lakastuneet tai paleltuneet!

      Poista
  3. Ompas mahtava tyrnisato. Minä jouduin ostamaan pienen kipon kalliilla marjamyyjältä, mutta saipas vitamiinipaukun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siksipä tuttavani pyysi meitäkin niitä poimimaan kun satoa riitti yli omantarpeen. me tehtiin "oravannahkakaupat", tuttavani sai vastikkeeksi tyrneistä omatekoista vadelmahilloa;)

      Poista
  4. Voi Helmi, minkä tempun ovat kuumailmapallot tehneet. Minä en pelkää niitä, kun itse olen maassa, mutta kyytiin en kyllä lähtisi mistään hinnasta. En korkeuden takia, vaan sen takia, että olen aivan varma, että jos menisin kyytiin, juurii silloin koko pallo syttyisi tuleen...hui..

    Koirilla on hyvä muisti ja tarkat aistit. Kun olimme nuoria, meillä oli mieheni kanssa skootteri. Menimme sillä käymään hänen kotiinsa. Pikkusiskon lassie-koira säikähti skootteriamme, eikä koskaan antanut meille anteeksi eikä hyväksynyt meitä :-(

    Kiitos runsaista syysterveisistä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sama juttu, en itsekään nousisi palloon kyytiin, sen sijaan tyttäreni kyl haluaisi. olipa tarina lassie-koirasta. niin itsekin olen ajatellut, et Helmin paniikki niin voimakas, ettei sitä hevin saa tottumaan palloon, kuten ette tekään saaneet lassien hyväksyntää ja varmaan erilaisin keinoin sitä yrititte hyvitellä!

      Poista
  5. Voi Helmiä, tottahan tuollainen suhiseva pallo pelästyttää. Oneksinyt saatte etukäteentietoa milloin lentäjä nousee ilmaan.
    Syysasteri on ihana kukka, siulla niitä onkin paljon iloa tuomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. esim. uudenvuodenraketteja Helmi ei säiky millään lailla, aina on mukana niitä kanssamme ihailemassa. toivon, et lentäjän lupaus pitää. viattoman luontokappaleen paniikkia on sivusta niin surullista seurata, asialle kun ei itse mitään voi tehdä tyynnyttelyn lisäksi.
      syysasteri leviää helposti, jos ei halua laajoja kasvustoja, niin sitä pitää jakaa ja kitkeä ahkerasti. oma syysasteripenkkini on reilut kolme metriä pitkä.

      Poista
  6. Runsas viikko ja paljon tapahtumia. Harmi tuo Helmin kuumailmapallopelko. Toivottavasti saatte ilmot lennoista, niin ei tarvitse säikkyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. syksy on tosiaan mukavaa aikaa, kaikenlaista puuhaa riittää yllin kyllin. sitä toivon minäkin!

      Poista
  7. Hienoja yrttikimppuja sinulla ja oikein nätti syysasteri.
    Katselin morsinkojani ja nyt on ollut niin paljon pakkasta, että ihan näyttäisi siltä kuin lehdissä solurakenne olisi rikkoutunut ja indigotiini vapautunut ja tarttunut ainakin osittain lehtiin, nimittäin lehdet ovat selvästi tummempia kuin ennen pakkasia. Jos nyt kuivaisi lehdet, niin luulen, että tuo uusi systeemi saattaisi sittenkin toimia myös morsingon kanssa. Ainakin sitä kannattaa kokeilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)) illan suussa maille tultuani kävin morsinkomaalla, lehdet viel kauniin vihreitä. nyt alkanut kylmetä ja yöksi varmaan luvassa kunnon pakkanen. aamulla täytyy heti mennä tutkimaan morsingot, jos pakkanen tehnyt tehtävänsä, niin aion todella kokeilla tuota esittämääsi värjäyssysteemiä. työ työt on pahemman kerran sotkeneet syksyn värjäysaikatauluni, onneksi parin viikon päästä alkaa hieman helpottamaan.

      Poista
  8. Syksy hiipii sinnekin, vaikka paljon on vielä värejä ja kukkia oottamassa nuukahtamista.
    En minäkään välitä kuumailmapalloista. Olen Helmin kanssa samaa mieltä, mokomia lentäjiä.
    Yrttilauta näyttää hyvältä, paljon saksittavaa makua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitkään olemmekin saaneet nauttia lämpimästä aurinkoisesta syksystä. tuntui uskomattomalta kerätä viel tänäänkin ruusunlehtiä kuivumaan muurin päälle! yrttilauta on muutaman vuoden takainen hitti, meille se osoittautui oikein käytännölliseksi. molemmilla keittiön ikkunoilla riippuu yrttilaudat, joten vihantaa riittää mukavasti napsittavaksi.

      Poista
    2. Ihanaa, löysit tyrnimarjoja! Täällä ei tyrneihin juuri tullut marjoja, viimevuotisia on hiukan pakastimessa jäljellä. Oletko kokeillut tyrnikiisseliä, se on niin hyvää.

      Poista
    3. niitä oli helppo löytää tuttavan takapihalta; ei heillekään kuulema joka vuosi tule näin paljoa, sato vaihtelee aikalailla. miniäni opiskelee elintarviketieteitä ja parhaillaan mukana tyrninmarja tutkimuksessa, oikeastaan hänen innoittamana olen nyt innostunut tyrnistä. vielä en ole niistä kiisseliä tehnyt. käytätkö kiisseliin tyrninmarjamehua vai kokonaisia marjoja ja paseeraat niistä kuoret ja siemenet siivilän kanssa?

      Poista
  9. Keräsin viimeiset tomaatit talteen, nyt vasta innostuivst, mokomat. Paperipussiin yhden omenan kanssa, katsotaan miten kypsyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyl hyvin kypsyvät tuol konstil! osasta voisit tehdä säilöttyjä vihreitä tomaatteja, nekin ovat maukkaita.

      Poista