Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehäkukka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehäkukka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. elokuuta 2019

Vesiaihe kivikkopenkkiin ja kesäkukkien lumoissa

Jo pienikin vesiaihe puutarhassa voi toimia katseenvangitsijana ja tuottaa suurta iloa. Toteutin pihasaunan seinustalla olevaan kivikkokasvi penkkiin vesiaiheen laakeaan kivivatiin.  Veden pinnasta peilautuu kauniisti vadin ylle kaartuva hento sara ja kivijalan rappaus. 
Hankin saran puutarhaliikkeen alesta, se oli päässyt hieman kuivahtamaan, joten saa nähdä jaksaako se enää vihertyä tuosta. Seinustalla kasvaa erilaisia maksaruohoja ja luonnostaan ketohanhikkia (Argentina anserina). Pihamaallamme kasvavan ketohanhikin lehdet ovat molemmilta puolin hopeakarvaiset, mikä tekee siitä erityisen kauniin.  
Löysin kivivadin kirpparilta eurolla. Kiviä meillä on paljon talon kivijalan ympärillä, joten sieltä löytyy aina sopivia eri tarkoituksiin.  Vaihdan veden vatiin parin kolmen päivän välein. Näin se pysyy puhtaana ja linnuilla on aina saatavilla raikasta vettä. 
Kukkaistyttö on päässyt kivikkopenkkiin levisiaa (Lewisia cotyledon) ihastelemaan. Toukokuussa ostamani levisia on ylittänyt kaikki odotukseni.
Tämän kuvan olen ottanut juhannuksen alla. Levisia on kukkinut koko kesän kauniisti. Jos en saa sitä talvetettua, niin aion kyllä hankkia ensi kesänä muutaman uuden levisian kivikkopenkin väripilkuksi.
Kylvin kesäkukat suoraan lavaan toukokuun lopulla. Kosmoskukat ovat juuri aloittamassa kukintaansa. Taustalla häämöttävät ruiskaunokit ovat kukkineet jo parisen viikkoa, kuten keltasauramotkin. 
Vanhanajan kosmoskukka on lemppareitani kesäkukkien joukossa. 
Myös auringonkukista tykkään!
Kaktuslavan isot auringonkukat aloittavat kukintaansa kurkotellen kohti aurinkoa. Ruusupavut kiertyvät auringonkukkien varsien ympärille. Ruusupapu ei kavahda kelottunutta katajaakaan, vaan kiertyy myös katajan runkoja pitkin korkeuksiin.  

Kesän kukkijoissa on monta ilonaihetta, yksi niistä on tämä viime syksyn alesta eurolla ostamani Endless Summer -hortensia. Se on selvinnyt hyvin ensimmäisestä talvestaan ja siinä on nyt avautunut ensimmäinen kukka. 
Hortensian lähellä myös ensimmäinen mini sormustinkukka on aloittanut kukintansa. Taustalla häämöttää miekkaliljoja, joissa myös on jo isot nuput.  Miekkaliljojen sipulit esikasvatin ansarissa ja istutin vasta kesäkuun alussa takapihan kukkapenkkiin sormustinkukkien, vuohenkellojen ja punahattujen kaveriksi syksyn väripilkuiksi. 
Huomaan, että kovin hempeää on pihamaallamme parhaillaan! Vaaleanpunaiset pelakat ovat jaksaneet kukkia koko kesän. Niiden vieressä kukintavuoroaan odottaa isomaksaruoho. 
Hempeät harmaamalvikit ja pirtsakka väriminttu kukkivat portinpielessä. Sain värimintun taimia kesän alussa ystävältäni. Istutin niiden kaveriksi malvikkia. Ei yhtään hullumpi parivaljakko;)
Kultapallokin on aloittanut kukintansa. En muista, koska viimeksi ne olisivat kukkineet varjoisalla takapihalla jo heinäkuun lopulla.
Kultapallot ovat vanhojen pihojen perinnekasveja. Nämä kultapallot ovat lapsuuskotini pihamaalla kasvavan kultapallon jälkeläisiä eli hyvin vanhaa kantaa. Ne ovat kotiutuneet hyvin uuteen kasvupaikkaansa terijoensalavan siimekseen. Taustalla pilkottaa yksi tämän kesän kesken olevista projekteistamme, venepergola. 
Perunamaan reunassa kukkii kehäkukat, ruiskaunokit ja kesäharsot. 

Kehäkukat sopivat hyvin salaatteihin ja esim. riisiruokiin. Tässä täytettyjä kesäkurpitsoja Värjärin tapaan raikkaan kehäkukkasalaatin kera tarjoiltuna. Mukana myös krassin kukkia, nekin sopivat erinoamisesti salaatteihin. Nyt on hyvä aika kerätä kehäkukkia kuivumaan myös talven varaksi. 

Tervetuloa Pauliina lukijaksi Värjärin Pataan, toivon Sinun viihtyvän:))

ps. Värjäri kirppiksellä blogistani klik! löydät uusimmat kirpparilöytöni niin eteisen kuin pihamaankin somistukseen:))

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Värjärin sunnuntai hortoiluja

Sunnuntaipäivä on kulunut rattoisasti pihatöissä ja keittiöpuuhissa. Keräsin viimeiset kehäkukat kuivumaan muurinpäälle sekä purkitin pellillisen jo kuivuneita terälehtiä. Kehäkukat säilyttävät hyvin värinsä nopeasti kuivattuina. Kauniita ovat katsella ja miten paljon niiden oranssi antaakaan energiaa talven mittaan!
 
Haravoidessani pihaa löysin vielä lehtien alta tuoreita pieniä ukkomansikan ja ahomansikan lehtiä.
Annoin lehtien nahistua leivinpaperin päällä pari tuntia. Sen jälkeen hiersin niiden solukon rikki pyörittelemällä lehtiä käsissä ja tein niistä pieniä löyhiä palloja. Lehtipallerot saavat hiostua muutaman päivän lasipurkissa (kansi raollaan) muurin päällä. Kun lehdet ovat muuttuneet hieman ruskeiksi, avaan pallerot ja annan niiden vielä kuivua leivinpaperin päällä muurilla päivän kaksi. Näin säilötyistä mansikanlehdistä saa ihanan aromikasta yrttiteetä. 
 Tässä vielä viime viikolla keräämiäni piharatamon siemeniä. 
Myös kuivaamani piparmintut riivin ja laitoin tiiviseen lasipurkkiin, jotta aromit säilyisivät. 
Ah mikä ihanainen tuoksu niistä tulikaan keittiöön!
Muurilla oli kuivumassa vielä pellillinen villiomenan paloja. Tänä syksynä lähistöllä kasvavat villiomenapuut antoivat erinomaisen sadon. Omenat olivat suuria ja täysin terveitä. Kuivatut omenanviipaleet voi napostella "karkkeina" sellaisenaan tai tehdä niistä erilaisia kiisseleitä ja hedelmäkeittoja tai vaikkapa laittaa aina muutama erilaisiin pataruokiin.
Villiomenat sopivat erittäin hyvin myös ruusunmarjahyytelon tekemiseen. Niiden vahva aromi sopii mielestäni oivasti yhteen ruusunmarjan hienostuneen aromin kanssa. Tänään herkuttelimme iltapäiväkahvilla isännän kanssa ruusunmarjahyytelöllä ja vasta leivotuilla manteliskonsseilla. Ohjeen skonsseihin löysin Turun kirjamessuilta ostamastani Elviira Krebberin kirjasta Parantava ketoosi, terveeksi sokerittomalla ja gluteiinittomalla ruokavaliolla (Viisas elämä OY, 2016). Elviira pitää englanninkielistä blogia Low-Carb, So simple, myös Facebook sivut saman nimiset, jos olet kiinnostunut hänen resepteistään. Itse olen ehtinyt testaamaan jo useampia reseptejä ja olen niihin todella ihastunut. Helppoja ja nopeita, mikä sopii minulle erinomaisesti, koska en halua välttämättä viettää keittiössä koko päivää, mutta rakastan hyvää ja terveellistä ruokaa:)
  
Nyt on syksyn juurekset parhaimmillaan. En ole vuosiin kasvattanut juuriselleriä, puna- ja valkosipulia itse, joten ne ostamme. Niiden kanssa löysin hieman mangoldia sekä lehtikaalia omasta kasvilavasta. Näistä raaka-aineista valmistin kuulottamalla maistuvan höystön pinjansiemenillä ja yrteillä ryyditettynä lampaan jauhelihasta valmistamieni "wallenberginpihvien" kanssa. 
Jos et ole vielä tilannut syksyn teurastuksista itsellesi lampaanlihaa, niin asia kannattaa hoitaa jo heti tulevalla viikolla. Itse olen tilannut jo syyskuussa taas ½-lammasta marraskuun teurastuksesta Mikolan lammastilalta. Suomessa on tällä hetkellä mukavasti lampaankasvattajia, joten uskoisin ettei kenelläkään varmasti ole kovin pitkä matka lähimmälle lammastilalle.
Kovin huolissaan Helmi vieläkin katselee taivaalle - kuumailmapalloa odottelee tulevaksi. 
Voi pientä Helmiä, saisipa olla kuin Jöntte, vailla  huolen häivää!