Yksi kysytyimpiä tuotteistani on varvasvälivilla, joko luonnonvalkosena tai luonnonvärein värjättynä. Itse suosin erityisesti vain kevyesti käsin pestyä erittäin runsaasti villan omaa rasvaa, lanoliinia sisältävää värjäämätöntä villaa. Edellisen postaukseni kommentissa Kosotäti muisteli lapsuudessaan mummonsa laittaneen villalankaa hiertyneisiin varpaanväleihin. Se on vanha hyvä konsti ennalta ehkäistä varvasvälien hautuminen ja ihon rikkoontuminen, samoin kuin jo hoitaa hautumaan päässeet varvasvälit kuntoon parissa päivässä. Villakuitu imee itseensä paljon kosteutta, joten varvasväleihin pujotettava lampaanvillahahtuva pitää ihon kuivana. Villan sisältämä lanoliini hoitaa ja suojaa ihoa. Hautuneisiin varvasväleihin pujotettu lampaanvilla pitää varpaat erillään, mikä edistää paranemista verrattuna esim. talkin käyttöön hautumien hoidossa. Varpaani eivät ole kovinkaan kuvaukselliset, mutta pääsivät nyt kuitenkin tähän demokuvaan; villahahtuva pujotetaan varvasväleihin löysästi, niin ettei verenkierto esty.
Jalkojenhoitajat suosittelevat varvasvälivillan käyttöä mm. diabeetikoille, reumapotilaille ja runsaasta jalkahiestä kärsiville. Itselläni on erittäin pienet varvasvälit, mikä aiheuttaa helposti hautumia, jos joudun käyttämään kumisaappaita pitkään. Onneksi on omasta takaa siihen maailman paras hoitokeino;))
Helmi ei varvasvälivillaa tarvitse, säännöllisen kynsienleikkuun kuitenkin. Aamulla toiveikkaana istu auton etupenkillä pakatessani tavaroita, josko emäntä kuitenkin ottaisi mukaan torille, kun olen näin iloinen vahti!