ei lumen vaan katuvalojen muodossa;)
Perjantaina katuvalot syttyivät ensimmäistä kertaa Koivukujalle. Nyt viikonlopun olemme totutelleet tähän keittiön ikkunasta näkyvään valomereen, oudolta tuntuu. Yli 30 vuotta olemme asuneet ja viihtyneet ilman katuvaloja ja toden sanoakseni olisin viihtynyt edelleenkin ilman niitä. Taidan siis olla aikamoinen pimeän lapsi vaikka värejä rakastankin;)
.
Olemme tunteneet Hisashin jo -70-luvun lopulta ja siitä alkaen joka joulu pienet paketit ovat vaihtuneet Japanin ja Suomen välillä. Hisashi on ammattivalokuvaaja, joten usein olemme saaneet lahjaksi hänen valokuva-albumejaan. Me puolestamme olemme usein käärineet pakettiin jotain omin käsin tehtyä. Tällä kertaa suunnittelin hieman erilaisen version sudenkorentojen lento mallista. Kolme pientä sudenkorentoa kiertää rannetta ja yksi iso koristaa kämmenselkää. Kaislanvihreä lanka sopii niin hyvin sudenkorento malliin!
Toisaalta valot luovat varmaan monelle turvaa, kaikilla ei ole uskollista ystävää rinnalla kulkemassa.
.
Syksyn värisienisato jäi melko vaatimattomaksi. Onneksi sentään jotain löytyi. Nämä sudenkorento kämmekkäät kudoin illalla veriseitikeillä värjäämästäni langasta.
Olemme viettäneet isännän kanssa joululahjavalvojaisia perinteiseen tapaan. Tässä hän kerii vyyhdeltä vyöhykeorakkaalla värjäämääni lankaa. Hän toivoi minun kutovan siitä japanilaiselle ystävällemme Hisashille kämmekkäät.
Lauantaina kaunis kuulas päivä houkutteli pidemmälle kävelyretkelle.
Tällä kalliolla istahdan aina mieluusti ihailemaan kumpuilevaa maisemaa.
Helmistä keppileikki on hauskempaa ja varsin, jos saa isännänkin leikkiin mukaan;)
Tänään lähdimme lenkille heti aamun valjettua, koska iltapäiväksi oli luvassa vesisadetta. Kävelimme jokivartta aina tunnelimäelle asti.
Helmi rakastaa näitä lenkkejä.
Tutkimme vanhan radanpohjan alta kulkevaa kivettyä rumpua. Osa kiveyksestä on sortunut, joten paikka on hivenen vaarallinen kulkijalle.
Minusta nämä vanhat ratapengerrykset ovat kauniita. Tällaisen pienimuotoisen pengerryksen haluaisin tehdä myös omaan pihaani joskus.
Kauniit kämmekkäät. Tuollaiset on ilo saada ja antaa. Varmasti japanilainen ystävänne arvostaa itse tehtyä lahjaa.
VastaaPoistaKotikulmiesi maisemat ovat kauniita ja niitä jaksaa ihailla kerta toisensa jälkeen.
kiitos kaunis Between:)) niin uskon, koska näemmä antamamme lahjat ovat hänellä käytössä. mukava kuulla, välil itsestä tuntuu et laitan retkistämme hieman liikaa kuvia.
PoistaUpeat kämmekkäät!
VastaaPoistayksinkertaisen kauniit sanoisin myös
Poistaminä ihailen Sinun muhkeita palmikkokynsikkäitä!
Kauniit kämmekkäät, ihanat värit ja osaan oikein hyvin ymmärtää, että Helmi rakastaa tuollaisia lenkkimaastoja!
VastaaPoistaveriseitikillä sain ihanan joulunpunaista lankaani, harmi vain et sato oli syksyllä kehno. Helmi oottaa jo tuos vierel osko lähdettäisiin aamulenkille. viel on sysipimeää, saa odotella kotvasen aikaa päivän valkenemista
PoistaHienoja molemmat kämmekkäät! Lahjojen saajat eivät voi olla ihastumatta.
VastaaPoistaKivat lenkkimaastot, siellä onnistuu Helmin keppileikitkin mukavasti.
kiitos Sirpa, niin toivon minäkin. en ole päässyt viikolla valoisaan aikaan Helmin kanssa lenkille taaskaan, joten ihan varmasti tänäänkin odotettavissa keppileikkikutsu, Helmi on niin riemuissaan näistä yhteisistä viikonloppu retkistämme
PoistaKyllähän katuvalot antaa turvaa ja helpottaa pimeällä liikkumista, mutta on pimeydelläkin puolensa.
VastaaPoistaKauniin värisiä ja mallisia neuleia olet tehnyt.
Upeat on siellä maisemat.
juuri niin kosotäti, vanhan sanonnan mukaankin lantilla on molemmat puolet
Poistameillä molemmilla on taito käyttää luontoäidin värikarttaa neuleissamme ja nauttia luonnonrauhasta;)
Minulla on liian vilkas mielikuvitus, olen pelännyt pimeää laspesta asti. Kaikki pensaat ja puut muuttuivat pimeän tullet peikoiksi ja mörköiksi. En tiedä miksi. Nytkin nautin siitä, että katuvalot palavat ja kun saa itse määrätä, niin yöllä on sisälläkin pieni yövalo.
VastaaPoistaKauniita joululahjoja syntyy. On varmaan siellä kaukana erityisen hienoja ja eksoottisia.
...vai peikoiksi ja möröiksi muuttuvat sinulle pensaat, et taida olla lajissasi ainut, niin moni pelkää pimeällä kulkemista. itsekin lapsena pelkäsin pimeiden kuusikoiden ohi kulkemista ja yhtä tiettyä paikkaa, missä oli tehty veriteko sodanlopulla. myöhemmin huomasin pelänneeni reilut 300 m liian aikaisin!
PoistaMaa sammaleineen ja näreineen on äärest kaunis hämärässä syksyssä. Lumikin on kivaa, mutta se peittää maan hienot syysvärit!
VastaaPoistasammaleen vihreys on todella voimaannuttavaa
PoistaVielä saat lenkkeillä Helmin kanssa lähes syksyisessä maastossa. Syysvilja vihertää, samoin sammaleetkin.
VastaaPoistaKämmekkäätkin ovat tarpeeksi lämmittävät, kun kelit ei ole pakkaselle muuttuneet.
Jaa-ha, milloinkahan Karsikonperälle tulee katuvalot?
taas kerran tääl ollut leuto syksy, lämmin sää jatkunee tammikuulle asti
Poistasyysviljapellot todella kaniit, kunpa vaan vesisateet jo muuttuisivat lumisateiksi ja pellot saisivat ylleen suojaavan lumipeitteen.
jaahas, uskonpa et katuvaloja et kaipaa Karsikonperälle!
Katuvaloihin tottuu nopeasti ja hetken päästä ihmettelee, kuinka ennen pärjäsi ilman niitä. Punaiset kämmekkäät ovat ihanat!
VastaaPoistaniinhän se taitaa olla Rentukka! tuo veriseitikin punainen on minustakin juur nappiin
PoistaValokuvaajaystävänne on varmasti tyytyväinen lahjaansa. Erityisen hieno kuvaotos tuo tunnelissa kävelevä henkilö ja koira.
VastaaPoistaniin toivon minäkin, eilen postissa tuli kaukomailta paketti, uskonpa siinä olevan valokuvakirjan;)
Poistakiva kuulla et tykkäsit tunnelikuvassa, yritin tavoitella siihen tiettyä tunnelmaa
Varmasti erikoista tuo valon muutos. Joissain paikoissa, jos on katuvalo ollut liian lähellä ikkunaa, on suorastaan vaikea nukkua. Onneksi nykyisessä asunnossa ei ole.
VastaaPoistatotta Jokke, samaa aattelin itsekin koivukujaa kulkiessani, kun lyhdyt osuivat sopivasti juur monen talon kohille.
PoistaNoita kämmekkäitä tulen aika ajoin ihailemaan. Mulla on syksyisiä sieniretkiä varten yhdet, mutta taidan neuloa toiset, kun noita lankojakin on vaikka muille jakaa.
VastaaPoista:))
Poista