torstai 16. huhtikuuta 2015

Kerintäpäivä naapurin lampolassa

Viime viikolla olin pari päivää lajittelemassa villaa naapurin lampolassa. Mistä lie sain niin ärhäkän flunssan, et olen pysytellyt suosiolla reilun viikon kotosalla villashaalin alla kajoamatta edes läppäriin! 
Oli ihan pakko kuvata lapsuuskotini vanhat keritsimet, joilla oma äitini keritsi talomme lampaat aikoinaan. Näiden kanssa reilun 200 lampaan keritsemisessä olisi mennyt ikuisuus, onneksi homman hoiti ammattikeritsijät ja todella tehokkaasti hoitivatkin.
Virolaisten keritsijöiden työskentelyä oli ilo seurata, taitavaa ja asiallista lampaiden käsittelyä, hetkessä lammas pääsi villoistaan. 
Suurilla lammastiloilla kerinnän tulee sujua nopeasti, joten lampaiden kerintä istuvassa asennossa on paras tapa selvitä työstä joutuisasti. 
 
Kerityt uuhet odottivat käytävällä, että kaikki samassa karsinassa olevat oli saatu kerityksi, vasta sitten ne laskettiin takaisin karitsojen luokse.
Lampaiden siirroissa karsinasta toiseen käytetään paljon apuna koiria. Nämä kaverukset ovat todella hyvin koulutettuja lammaspaimenia. Hetkessä ne saivat ajettua karsinaan viimeiseksi jääneen vastahakoisen pässin muiden kanssa takaisin omaan karsinaan.
Villojen lajittelun lomassa oli mielenkiintoista seurata lampolan arkea. Maito on karitsojen ainoa ravinnon lähde kolmen viikon ikään asti. Jos uuhi saa enemmän kuin kolme karitsaa, niin ylimenevät otetaan omaan karitsakarsinaan, koska uuhen maitoa ei välttämättä riittäisi kaikille karitsoille riittävästi. Tässä karitsakarsinaan otetut saavat maitoa tuttiämpäristä. Mustanaamiota kiinnosti kamerani kovin, nopeasti sekin kuitenkin siirtyi tutille, ettei ihan ilman jäänyt;)

Keväällä lampaiden villa ei ole niin hyvälaatuista kuin laidunkauden jälkeen syyskesällä. Kehräämölle lähetettävän villan tulee olla puhdasta, kiharaista ja vähintään 4 cm pitkää. Nytkin suurin osa villasta jouduttiin hävittämään (iso valkoinen säkki). Oikeassa alareunassa vielä lajittelematonta villaa.
Parin päivän aherruksesta sain palkaksi muutaman pussillisen hyvää kuohkeaa villaa, 
mistä olen kovin tyytyväinen:))

Osallistun näillä kuvilla myös valokuvatorstain haasteeseen 364.  kuohkea. Aamulla levitetyt puhtaat oljet antavat kuohkean makuualustan lampaille, kerityn villatapulin kuohkeus ja keveys antaa lupauksen hyvälaatuisesta villasta.

Täältä löydät lisää kuohkeita kuvia!



.








36 kommenttia:

  1. Upea kuvasarja keritsemisestä, kiitos. Tuollasilla keritimillä miun mummoin omat lampaansa kerihti, mutta hää toi lampaan aina tupaan jossa keritseminen tehtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin hauska muisto keritsimestä, tupa oli varmaan vallan mainio paikka keritä, villa pysyi puhtaana ja mummo lämpimänä;)

      Poista
  2. Todella hyvät kuohkea kuvat, tosiaan!
    Osaavan lammaskoiran ja keritsijän työtä on ilo seurata. Olen kyllä itsekin kerinyt, mutta ei siitä tulisi tuollaisten lammasmäärien kanssa mitään :-D Noilla vanhoilla saksilla on takuulla kaikilla ollut tenniskyynärpää, mun kyynärpäätä alkaa ihan vihloa jo pelkkää kuvaa katsoessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eiks vaan olekin Saila, joka kuvassa kuohkeaa tavalla tai toisella;)
      lammaskoirien työskentelyä on todella hienoa seurata, muutamia kertoja olen käynyt katsomassa myös paimenkoirien kilpailuja. olen joskus kokeillut keritä rautakeritsimillä, tosi hankalalta tuntui, suosiolla siirryin käyttämään oranssipäisiä saksia ja johan homma alkoi sujua. tosin mulle voisi syntyä tenniskyynärpää niilläkin keritessä!

      Poista
  3. Hieno kuvasarja kuohkeat tulokset. Kylläpä oikea villa on parasta!

    VastaaPoista
  4. Siinä sitä tulee komeaa ja kuohkeaa villaa. Alkaako Suomesta keritsijöiden taito kadota, kun virolaisille riittää täällä markkinoita? On se kyllä mukava seurata ammattilaisia työssään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ilmeisesti niin, koska olen ymmärtänyt et tää isä-poika-team kiertää keritsemäs ympäri maata. homma on niin rankkaa, et monikaan suomalainen ei siihen varmaan olisi kovinkaan halukas ryhtymään. ehkä myös asiaan ei ole viel oikein herätty, koska vasta viime vuosina taas lammastilat ovat lisääntyneet ja tilakoot kasvaneet niin suuriksi, et keritsiminen kannattaa suorittaa ammattilaisilla. keritsijän homma ei ihan kaikille sovi, kuten ei myöskään esim kengityssepän hommat, koska teknisen osaamisen lisäksi pitää osata käsitellä myös eläimiä hyvin ja ennen kaikkea olemaan paljon tien päällä!

      Poista
  5. Yes, a nice sequence for wool, like me these pictures!

    VastaaPoista
  6. Hieno kuvasarja ja kyllä tuo lampaiden keritseminen taitaa nykyisin olla melkein virolaisten hommia. Naapurin emäntä istui jakkaralla ja levitti ison esiliinansa ja siinä sitten lammastaan keritsi ja sakset kuin tuossa kuvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta puhut Molley. sinullakin mukava muisto entisajan kerinnästä, naapurin emäntä halusi saada puhdasta hyvää villaa:))

      Poista
  7. Olipa kiva katsoa keritsemispuuhaa!
    Ammattitaitoiset ovat varmaan keritsijät ja nopeasti homma hoituu.
    Sait hienon palkan avustasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näin lyhykäisyydessäänkin siitä saa jo hyvän käsityksen nykyisestä käytänteestä. yhden lampaan kerintään ei kulunut montakaan minuutia. taas kerran sain huomata, et kyl meil kohdellaan eläimiä hyvin, joskus olen yrittänyt katsoa you-tubesta jotain ulkomaista keritsemisjuttua, kesken piti jättää, niin karmealta näytti homma!
      sanos muuta, olen palkastani tosi iloinen:))

      Poista
  8. Ettet vain olisi villalle allerginen kuten minä. En usko, mutta ehkä touhutessa tuli vuorotellen hiki ja kylmä, niin sekin riittää, tai olkien tomu. Tai pöpö. Syitä löytyy.
    Mielenkiintoinen kuvasarja! Taitavat lampaat jo tareta, kun ilmat alkavat lämmetä. Miksi noin paljon villaa menee hukkaan??? Eikö sitä mihinkään muuhun voi käyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. käsittelen villaa lähes päivittäin, joten allerginen en ole, mut tuo kyl pitää paikkansa, et hommas tuli välil hikikin, kylmää en kyl tuntenut. ehkäpä sain pöpön viikonloppuvierailulla.
      monissa lampoloissa uuhet keritään jo alku keväästä ennen maalis-huhtikuussa tapahtuvaa karitsointia. siitä on monenlaista hyötyä, uuhet syövät paremmin, niitä on helpompi seurata kun paksu villa ei haittaa ja vastasyntyneet karitsat löytävät emänsä nisät helpommin.
      monissa lampoloissa, erityisesti pelkästään lihatuotantoon suuntautuneissa kaikki villa menee haaskuun, osin myös liharotuisten lampaiden villan laadun vuoksi. villanlajittelu on työlästä ja jos porukkaa on vähän siihen tuskin ryhdytään senkään vuoksi, koska kehräämöt maksavat siitä tosi vähän. villakuidulla on hyvä eristyskyky ja se on paloturvallista, joten ymmärtääkseni siitä on yritetty kehittää myös eristyslevyjä rakennusteollisuuden käyttöön, en ole alaa kuitenkaan itse seurannut sen tarkemmin, joten en osaa sanoa mitä mahdollisia ongelmia sen käytöön voisi liittyä. tehdessäni kevätsiivouksen kasvihuoneessa, vaihdoin myös vanhat sukkahousueristeet lampaanvillaan. aika näyttää miten toimii.

      Poista
  9. Lammaskammoiselle haastava päivitys luettavaksi. Kaikesta huolimatta opin jotain uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin varmaan olikin, hienoa Pulmu Pulmunen kun sen kuitenkin teit;)

      Poista
  10. Mukavia kuvia ja hienot, vanhat kerihtimet (niinku meilläpäin sanotaan) Lapsuudessani näin paljon keritsemistouhua, ku meillä oli lampaitakin. Hyvää viikonloppua toivottaen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukava kuulla Sinun lapsuusmuistoistasi. olen yrittänyt säilyttää lapsuudenkotini vanhoja työkaluja, näillä kerihtimillä äitini keritsi lampaat. mukavaa viikonloppua myös Sinulle Nukke:))

      Poista
  11. Kevätflussa osaakin olla ärhäkkä, vaan hoida itsesi nyt kuntoon. Minulla on yhä villapipo ja rukkaset toppavaatteiden kanssa ulkosalla ollessa.
    Tuo lampola on niin siisti, valoisa ja tilava. Lampailla hyvät olot. Keritsijämiesten työasennot varmaan pitkän päivän päälle alkavat tuntua selän päälle. Osaavan näköistä työskentelyä kuitenkin.
    Minäkin olen kokeillut myös koneella keritä, ei se onnistunut, enkä saanut hyvää jälkeä keritsimilläkään, just noilla tuon näköisillä, mitä kuvassa on. Sen sijaan isoilla saksilla lähti sujumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täälkin pipo ja hanskat edelleen tarpeen kylmän ahavan vuoksi, flunssa ei vaan tahdo hellittää, joten vielkään en uskaltanut lähteä torille seisoksimaan vaik siel oliskin ollut paljon väkeä liikkeellä.
      lampola on todella esimerkillisesti hoidettu, toki asiaan vaikuttaa paljon, et kaikki tilat on uusia ja rakennettu nimenomaan lampaiden tarpeet huomioiden. samaa kyselin keritsijöiltä, kuulema 100 lammasta päiväs ihan ok keritä!
      kyl itsekin valitsen fiskarsin oranssipäät, jos saan valita;)

      Poista
  12. Kauniiin kuohkeaa villaa! Itse aikoinaan pari lammasta kerinneenä tiedän, että viisaampaa ammattilaisen hoitaa se homma. Mitä tapahtui valkoisen jätesäkin villoille? Saitko sinä ne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta Delffi, ei onnistuisi 200 lampaan keritseminen noilla saksilla! huonolaatuinen valkoisessa säkissä oleva villa hävitettiin. minä sain palkaksi nuo pari paperipussillista hyvälaatuista villaa, joista osan käytän huovutustöissä ja osan karstaan varvasvälivillaksi.

      Poista
  13. KaupunkilaisMummille mielenkiintoisua kuvia! En oo koskaan nähny keritsemostä...Ihanaa villaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sitten olikin hyvä, kun tein siitä postauksen. aito villa on vaan niin ihana materiaali, mulle ihan ykkönen!

      Poista
  14. Hieno kuva sarja näin stadilaisen näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti Andy vierailusta maalaismaisemissa, tule toistekin ihmettelemään touhujamme;)

      Poista
  15. Vastaukset
    1. sanos muuta arleena, ammattilaisia olivat ja sen huomasi kaikesta!

      Poista
  16. Koskapa olen viimeeksi nähnyt, lapsena mummolassa! Tiukkaa karsintaa laadusta, jos ei saa lankavillaa, saako edes tyynynsisuksia? Kovin ovat alastoman näköisiä, rassut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. postaus herättikin monessa lapsuusmuistoja, mukava niin:) lajittelua pitää tehdä juuri noin tiukalla seulalla, jotta vain laadukkain villa päätyisi villalangaksi. mielestäni osin villalangan huono maine, esim. kutittavuus ja pistely, johtuu juuri siitä, että valmistuksessa on käytetty huonolaatuista villaa, liian karkeita villakuituja, kaikkien lammasrotujen villa ei todellakaan ole yhtä pehmeää ja villakuidun laatu eri kohdissa ruhoa hyvinkin erilaista. tyynyn täytteenä villa pysyy vain hetken kuohkeana, joten siihen käyttötarkoitukseen höyhenet ovat sopivampia. minusta näytti, et lampaat nauttivat päästessään eroon kuumasta villaturkistaan!

      Poista
  17. Olipa hauskat kuvat, kiitos tarinasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Jokke kiittämästä, keritseminen on innostanut monia, alkuun en edes aikonut tehdä siitä mitään postausta, kun joskus aiemmin olen sellaisen jo tehnyt, nyt huomaan ilokseni sen kiinnostaneen monia:))

      Poista
  18. Oi olipa ihania kuvia..tosi kuohkeaa näyttää olevan villat.. ♡

    VastaaPoista