Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kanyakumari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kanyakumari. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. maaliskuuta 2020

Ihmeellinen Intia osa 6/6 Kanyakumari Tamil Nadu Namaste Intia!

Teimme Kovalamista päiväretken Kanyakumariin, sinne missä Intian niemimaa loppuu ja kolme merialuetta, Arabianmeri, Intian valtameri sekä Bengalinlahti, yhtyvät. Kanyakumari sijaitsee Tamil Nadun osavaltiossa. Osavaltioiden rajalla kuski kävi hoitamassa checkpostissa rajamuodollisuudet ja maksun. Intiassa on käytössä tiemaksut myös moottoriteillä.
Ohitimme lukuisia pieniä kyliä ja kaupunkeja. Useimmiten urheilukentällä pelattiin krikettiä. Ihan mahdonta ei olisi ollut sekään, että lyöjällä olisi ollut pesäpallomaila ja kenttäpelaajilla räpylät käsissään. Suomen kansallispeli, pesapallo, on saavuttanut suosiota myös Intiassa. Viimeisin pesäpallon World Cup- turnaus pelattiin juuri viime vuonna Intian Punessa!
Mitä etelämmäksi ajoimme, sitä enemmän alkoi näkyä myös kirkkoja temppeleiden lisäksi. Intian kristityistä suurin osa asuu juuri Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa. 
Intian katukuvassa kohtaavat  niin ikivanhat perinteet kuin uusi teknologiakin. Perinteet ohjaavat kaikkien elämää, uusin teknologia on vain harvojen saavutettavissa.
Moottiritiellä matka sujui melko nopeasti monista tietöistä huolimatta. 
Työkoneita oli vähän, sen sijaan
ihmistyövoimaa riitti, oli sitten kyse tietöistä tai
talojen rakentamisesta. 
Intialaisten lastaustaitoja jaksoin ihailla hymyhuulin, 
onneksi nämä eivät tulleet vastaamme kapealla tiellä;)
 Intiassa asuu yli 1,2 miljardia ihmistä! 
Yli puolet Intian asukkaista on alle 25-vuotiaita. Väestön keski-ikä on alhainen, vain noin 27 vuotta ja eliniänodote 67 vuotta. Intiassa suoritetaan väestölaskenta 10 vuoden välein. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan naisia oli vain 940 jokaista 1000 miestä kohdin. Sukupuolten välistä epäsuhtaa on pyritty ratkaisemaan mm kieltämällä lääkäreitä paljastamasta lain uhalla vauvan sukupuolta vanhemmille ennen synnytystä.
Torstain Ulkolinjassa tuli juuri aihetta käsittelevä ohjelma, Aasian poikamiespommi. Olen seurannut teini-ikäisestä lähtien erityisesti Intian ja Kiinan väestöpolitiikan kehittymistä. Kehitysyhteistyölehdestä luin jo 1970-luvulla temppelin portaille hylätyistä tyttövauvoista. Perhesuunnittelun Aasiaan markkinoivat ja pitkälle toteuttivatkin YK:n väestörahasto ja yksityiset länsimaiset säätiöt. Pakkoabortoinnit kohdistuivat erityisesti köyhiin, koulutusta vailla oleviin naisiin. Sterilisaatiot kohdistuivat sekä naisiin että miehiin. Kuten Ulkolinjan dokumentissa todettiin, nykyisin  naisista on tullut kauppatavaraa ja rikosten uhreja useissa Aasian maissa. 
Tamal Nadusta on peräisin sanonta, mikä kuvaa naisen asemaa  osuvasti "Tyttölapsen kasvattaminen on kuin kastelisi kukkia naapurin puutarhassa". 
Intiassa myös naisten koulutustaso on viime vuosikymmenten aikana noussut. Merkille pantavaa  on kuitenkin se, että mitä enemmän tytöt käyvät koulua, sitä epätodennäköisempää on heidän työllistymisensä. Avioiduttuaan suurin osa heistä jää kotiin jo parin vuoden sillä valmistumisestaan ammattiin. Nappasin kuvan The Hindu lehdessä (21.2.2020) olleesta India skills Kerala 2020 taitokisojen mainoksesta. Se kertoo paljon enemmän kuin tuhat sanaa!
Päivä oli helteinen, niin kuin kaikki muutkin päivät olivat olleet,  + 36 C. Matka-autossamme oli hyvä ilmastointi, joten matkustaminen oli miellyttävää. Länsi-Ghatien vuorijono näkyi pitkin matkaa tultuamme Tamil Nadun osavaltioon. 
Tutkiessani tarkemmin Tamil Nadun karttaa huomasin, että Länsi-Ghatien eteläisimmän osan nimi on Cardamom Hills eli Kardemumma kukkulat. Kukkuloiden nimitys juontaa juurensa meille kaikille tutusta kardemummamausteesta. Kardemumma (Elettarria cardamomum) on inkiväärikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi, jonka siemeniä on käytetty ikiajat arvokkaana mausteena. Meillä lähinnä pullan mausteena käytettävää kardemummaa käytetään intialaisessakeittiössä monien ruokien ja juomien mausteena. Kardemummalla maustettu kahvi oli todella virkistävää. 
Cardamon kukkulat on myös yksi Intiassa olevista UNESCOn maailmanperintökohteista. 
Aivan kaupungin rajalle oli pystytetty telttaleiri. Ilmeisesti muualta Intiasta saapuneita pyhiinvaeltajia, sillä Kanyakumari on hyvin suosittu pyhiinvaelluskaupunki. Nimenä Kanyakumari viittaa sekä Tamil Nadussa olevaan pyhiinvaelluskaupunkiin että Devi Kanya Kumariin (devi = jumalatar), jolta kaupunki on saanut nimensä. Intialaisen mytologian eli jumaltaruston mukaan Devi Kanya Kumarin ilmentymä (avatari) Parvati, on Shiva-jumalan vaimo. Parvatia pidetään puhtaan voiman, valon ja energian ruumillistumana. Hindulaisille Parvati symboloi hedelmällisyyttä, avio-onnea, puolisolle omistautumista, askeettisuutta ja voimaa.
Devi Kanya Kumarin uskotaan suojelevan niemimaan kärjestä, Kanyakumarista, koko Intiaa. Kaupungissa sijaitsee myös Kanya Devin pyhä temppeli, missä emme kuitenkaan vierailleet, sillä temppelikiintiömme oli jo täynnä tämän matkan osalta;)
Venesataman yli avautui näkymä kahdelle kallioluodolle, joista oikeanpuoleisella on tamilirunoilija Thiruvalluvarin noin 40 metriä korkea patsas ja vasemmalla filosofi Swami Vivekanandan muistomerkki. Swami Vivekanandan kerrotaan saavuttaneen valaistumisen tällä pienellä luodolla.
Luodoille pääsee non-stoppina kulkevilla veneillä. Aallokko oli melkoinen, joten monelle saattoi olla hankalaa päästä hyppäämään veneestä laiturille turvallisesti. 
Pitkin rantaa näkyi paljon pieniä kalastusveneitä ja kalastajien tarvikkeita. 
Minusta on kiinnostavaa kuvata pieniä, paikallista elämää kuvaavia yksityiskohtia. Tällä kertaa kamerani tavoitti auringossa kauniisti kimmaltavät, muuriin kiinnitetyt lasinsirut. Tästä on turha yrittää kivuta muurin toiselle puolelle.
Tälle alueelle osui Tapaninpäivänä 2004 tsunami samaan aikaan kuin Thaimaahan. Rannalla olevat veneet pyyhkiytyivät hetkessä mereen, myös paljon taloja tuhoutui. Ainakin 2000 ihmistä menehtyi tsunamissa, heille on pystytetty kaunis muistomerkki Tsunami Parkiin. 
Katolinen Ransomin Neitsyt Marian kirkko kohoaa valkoisena keskellä satama-aluetta.
Neitsyt Maria on yksi tärkeimmistä suojeluspyhimyksistä katolilaisille.
Riisuimme kengät ja kahlasimme rantaveteen. Kanyakumarin rantaan lyövät aallot edustavat jotain ainutlaatuista, pyhää erityisesti intialaisille. Siinä missä jokien suisto- ja risteymäalueet vahvistavat hindulaisille entisestään jokien pyhyyttä, myös kolmen meren kohtaamispaikkana Kanyakumarin rannikko koetaan erityisen pyhäksi paikaksi. Aalloissa yhtyvät Arabian meren, Intian valtameren ja Bengalin lahdet vedet. Voidaan ajatelle, että lopulta kaikki Intian pyhät vedet kohtaavat ja sekoittuvat Kanyakumarissa. Ei ole siis mikään ihme, että paikka on pyhiinvaeltajille erityisen merkittävä, pyhä paikka.
Meihinkin se teki syvän vaikutuksen.
Intia on uskomatonta kyllä, monessa asiassa edeltäkävijä. Juuri uudelleen valituksi tullut pääministeri Modin lanseerasi vuonna 2014 Clean India-kampanjan. Keskeistä siinä oli muovituotteiden, erityisesti muovipussien käytön vähentäminen. Kampanjan vaikutukset olivat jo selvästi nähtävissä katujenvarsilla ja kauppaliikkeissä. Monissa paikoissa näki näitä pieniä keltapohjaisia Kindly Avoid Plastics- kylttejä. Keltainen/musta merkitsee turvallisuusvärien ja myös aseptiikan koodikielellä vaaraa. Tässä se mielestäni kuvastaa muovin vaarallisuutta koko ekosysteemille. 
Kaupoissa ei ollut enää käytössä muovikasseja, vaan ostokset paketoitiin  tarvittaessa paperipusseihin. Usein pussit oli tehty sanomalehdistä, niin myös tämän pienen vaatetusliikkeen pussit. Intiassa, kuten monessa muussakin maassa, muovipussien käyttö on saatu vähentymään nopeasti. Hieman ihmetyttää se, miten hitaasti meillä asiassa on edetty!
Nämä nuoret naiset pyrähtivät ostamaan kookosmehua katukauppiaalta. Mehu juodaan suoraan kookospähkinään tehdystä reiästä pillin avulla. Pillitkään eivät olleet enää muovista tehtyjä.
Paluumatkalla pääsimme todistamaan Shivaratriaa juhlivien ihmisten iloisia, värikkäitä kulkueita kaduilla. Kyse on yhdestä tärkeimmästä juhlasta hindulaisuudessa, juhlaa vietetään juuri helmikuussa. Tässä poliisi ohjaa liikennettä kiertotielle, koska pääkatu oli suljettu liikenteeltä juhlan vuoksi.
Hetki siinä sitten mietittiin uutta reittiä:))
Olin aiemmin nähnyt kauniisti kukkivan lootuslammen. Kysyin olisko mahdollista nyt paluumatkalla pysähtyä hetkeksi lammen rannalle, jotta saisin ottaa muutamia kuvia. Kuski kertoi, että olimme palaamassa Kovalamiin eri reittiä, kuin mitä olimme aamulla ajaneet. Onneksi tämänkin reitin varrelta lopulta löytyi lootuslampi. Osuipa kuvaan yksi valkohaikarakin.
Vaaleanpunainen Intianlootus (Nelumbo nucifera) on Intian kansalliskukka. Sitä pidetään hindulaisuudessa ja budhalaisuudessa pyhänä kukkana. Lootuskukkaan liittyy paljon erilaista symboliikkaa, se liitetään mm. hedelmällisyyteen ja uudistumiseen. 
Juomavettä kuljettavat tankkiautot olivat yleinen näky. Intiassa vedestä on tullut kauppatavaraa, joka maksaa enemmän kuin maito. Sain lukea paikallislehdestä Tamil Nadun vakavasta vesipulasta pohjavesien laskettua ja vesikaivojen kuivuttua. 
Intiaa on uhkaamassa vakava vesikatastrofi, mikä on johtanut jo moniin inhimillisiin kärsimyksiin mm pienviljelijöiden suureen ahdinkoon, velkaantumiseen  jopa itsemurhiin.
Pitkään jatkuneet helteet altistavat myös viljelyksillä työskenteleviä lämpöhalvaukselle. Lehdessä uutisoitiin juuri yhden viljelijän kuolleen pellolle saamaansa lämpöhalvaukseen. Monet paikalliset olivat hyvin kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta. Kun he kuulivat kuopuksemme olevan ympäristötieteilijä, niin keskustelu vilkastui entisestään. Siinä sitten katseltiin myös valokuvia Suomen lumettomasta talvesta. Ilmastonmuutos koskettaa yhtälailla meitä kaikkia Telluksen tallaajia! 
Vesipulasta kirjoittamisen jälkeen on hieman kornia näyttää kuvia hotellien upeista uima-altaista, mutta näytän silti vielä kerran...
Intialaiset rakastava ruokaa. Eri tasoisia pieniä ruokapaikkoja riitti joka lähtöön. Ruokailimme matkan aikana muutamissa paikallisissa ravintoloissa, niissä kaikissa tarjoiltiin maittavaa kasvisruokaa. 
Tässä kollaasi Oberoi Trident hotellin buffetkattauksesta Gurgaonissa. Saimme nauttia runsaasta ja maukkaasta illallisesta viimeisenä matkapäivänämme Intiassa.
Yövyimme viihtyisissä, siisteissä hotelleissa, joissa palvelu oli erittäin osaavaa ja ystävällistä.
Namaste Intia,
toivon, että tapaamme vielä joskus.

Matkasta jäi hyviä muistoja, toki myös joitain surullisia fiiliksiä. Näin ja koin paljon. On ollut kiinnostavaa palata niihin tämän kuusiosaisen matkakertomuksen myötä. Toivon myös Sinun viihtyneen nojatuolimatkalla kanssani:))